Vaikuttaminen

Seuroilla on käytössään monia tapoja, joilla koko seurayhteisölle tärkeitä ja ajankohtaisia asioita voidaan edistää vaikuttamisen keinoin. Seuran vaikuttamistyön etuna on usein varsin laaja harrastaja- ja jäsenjoukko, jonka jokainen yksilö voi omalla tavallaan edistää koko seuralle tärkeitä tavoitteita. Vaikuttava ja kohderyhmän huomioon ottava suunnittelu ja päätöksenteko vaatiikin eri kohderyhmien osallistamista.

Oikeita kanavia oikeaan aikaan hyödyntävä vaikuttamistyö voi mahdollistaa parhaassa tapauksessa merkittäviä seuran toimintaa parantavia toimenpiteitä. Oli kyse sitten uusien telineiden hankinnasta, kunnan avustusjärjestelmän kehittämisestä tai uuden liikuntahallin suunnittelusta, seuralla on mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin. Kunta on seuran yksi merkittävimmistä yhteistyötahoista, minkä takia vaikuttamistyötä on tässä oppaassa pohjattu kunnalliseen päätöksentekoprosessiin. 
 

 

Kunnan päätöksentekoprosessi

 

Kunnan päätöksentekomenettelyä säätelee pääosin kuntalaki ja hallintolaki. Kuntien päätöksenteko perustuu hyvän hallinnon periaatteisiin, jonka myötä kunnallinen asioiden käsittely ja päätöksenteko velvoittaa tasapuoliseen ja johdonmukaiseen toimintaan. 

Kunnallisen päätöksentekoprosessin takana on vahvasti poliittinen kierto. Neljänvuoden välein käytävissä kuntavaaleissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Nämä luottamushenkilöt ovat kunnallisen päätöksentekoprosessin päätöksentekovaiheessa tekemässä niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin seuroihin vaikuttavia päätöksiä.

 

Kuva 1. Kunnallinen päätöksentekoprosessi.

 

 

Kunnanvaltuusto = Valtuustolla kunnan ylin päätäntävalta, vastaa mm. kuntastrategiasta, talousarviosta ja –suunnitelmasta. Kokoukset julkisia, joten niihin voi osallistua myös ulkopuoliset. 

Kunnanhallitus = Vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, valmistelee valtuuston päätösasiat. 

Lautakunnat = Merkittävä päätösvalta seuroja konkreettisella tavalla koskettavista asioista mm. Seuratuet.

 

Mikäli käsiteltäviin asioihin haluaa olla vaikuttamassa, mukana tulisi olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli asian käsittely on edennyt jo päätöksentekovaiheeseen, sen suuntaa voi olla vaikea enää muuttaa. Ohessa on kerrottu hieman lisää prosessin eri vaiheista, ja annettu esimerkkejä siitä, kuinka seura voi niiden aikana aktivoitua.

 

Vireilletulo: Asian noustessa vireille tavoitteena on selvittää ongelma, joka haastaa nykyistä toimintaa sekä luodaan tavoite, joka prosessin myötä halutaan saavuttaa. Asia voi nousta vireille esimerkiksi kunnan luottamushenkilön päätöksestä tai kansalaisaloitteesta. Vireilletulon myötä virkamiehellä on velvollisuus käsitellä asia sen vaatimalla tavalla. Tyypillisesti asian vireilletulo tapahtuu asiakirjan kautta, mutta virkamiehen suostumuksella myös suullinen tiedoksianto on mahdollinen.  

Vinkki: Myös seuran on mahdollista vaikuttaa asian vireilletuloon esimerkiksi viestittämällä kunnan viranhaltijoille tai päättäjille haluamastaan asiasta. Tehokas tapa voi olla useamman seuran kerääminen yhteisen agendan taakse, johon on valmiiksi suunniteltu yksi tai useampi vaihtoehto, jonka avulla asia voidaan ratkaista.  

Vireilletuotava asia voi olla esimerkiksi uusien telineiden hankinta, salivuorojen jakokriteeristön kehittäminen tai kuntaan rakennettava uusi liikuntahalli. Tärkeää on muistaa, että ennen vireilletuloa asia vaatii valmistelua, jotta siitä voidaan viestiä mahdollisimman selkeästi ja tehokkaasti.

 

Valmisteluvaihe: Vireilletulon jälkeen asiaa ja sen vaikutuksia (kuten kustannuksia) aletaan selvittää tarkemmin. Valmisteluvaiheessa pyritään kuulemaan eri sidosryhmiä, jotta päätöksiä tehdessä kaikki tarvittava tieto on päätöksentekijöiden tiedossa. Viranomaisen tulee tässä vaiheessa huolehtia asian riittävästä ja oikeudenmukaisesta selvittelystä. 

Vinkki: Seurojen on mahdollista olla mukana asioiden valmisteluvaiheessa tuomalla esille omaa asiantuntemusta sekä toiveita viranhaltijoiden sekä päätöksentekijöiden suuntaan. Tässä vaiheessa voi olla järkevää olla yhteydessä myös Voimisteluliittoon tai omaan aluejärjestöön, joiden asiantuntijoilta on mahdollista saada apua esimerkiksi tilojen suunnitteluun liittyen.  

Valmisteluvaiheessa vireillä olevaa asiaa käsitellään tyypillisesti erilaisissa tilaisuuksissa (esim. seurafoorumeissa). Seuran on hyvä olla paikalla kaikissa vaikuttamisen paikoissa, jottei voimistelun tai oman seuran etu pääse unohtumaan päätöksentekijöiltä ja –valmistelijoilta.

 

Päätöksentekovaihe: Tässä vaiheessa viranhaltija tai kunnan päätöksentekoelin (lautakunta, kunnanhallitus tai kunnanvaltuusto) päättää valmiista päätösehdotuksesta. Esitys voidaan joko hylätä tai hyväksyä. Myös asian palauttaminen valmisteluun on mahdollista, mutta tässä vaiheessa päätösehdotukseen ei voida tehdä enää suuria muutoksia. 

Vinkki: Päätöksentekovaiheessa seuran on järkevää olla yhteydessä päätöstä tekeviin tahoihin, jotta myönteisen päätöksen saamista voidaan edesauttaa. Tai vaihtoehtoisesti mikäli päätösehdotus koetaan epätasa-arvoiseksi, voidaan tämäkin tuoda esille. Päätöksentekovaiheessa seuran on jo melko myöhäistä herätä asiaan, sillä päätöksentekoa varten tarvittava taustamateriaali on jo kerätty. Mikäli seura on päätöksentekovaiheen jälkeen tyytymätön ratkaisuun, siihen on mahdollista hakea muutosta ennen täytäntöönpanovaihetta.

 

Täytäntöönpanovaihe: Asian toteuttaminen ja käytäntöön vieminen tapahtuu tässä vaiheessa. Käytännössä kunnan eri toimialat ja yksiköt tekevät tämän kunnanhallituksen virallisen täytäntöönpanon myötä. 

Vinkki: Täytäntöönpanovaiheessa seuralla voi olla oma osuutensa, mikäli toiminta tapahtuu yhteistyössä ja kumppanuudessa kunnan kanssa. Seuran on mahdollista antaa myös palautetta ja vinkkejä täytäntöönpanoon liittyen. 

 

 

 

Vaikuttamiskanavat

Kuten edellä mainittiin, seuran on järkevää vaikuttaa asioihin niiden vireilletulo- sekä valmisteluvaiheissa. Ohessa on listattu keinoja ja tahoja, joiden kautta seura voi tuoda esille omia näkemyksiä ja tavoitteita.

 

1. Epävirallisten neuvottelujen käyminen viranhaltijan kanssa 

Vinkki: Suora yhteydenotto esimerkiksi liikuntatoimenjohtajaan voi olla järkevää, jotta hänellä on ajantasainen tieto seuran toiminnasta. Häneltä on mahdollista saada sellaista “sisäpiirin tietoa”, joka helpottaa asioiden valmistelua jo ennen vireillepanoa. Hyvä malli on kutsua viranhaltija esimerkiksi seuran treenisalille, jolloin keskustelu voidaan käydä tilassa, jossa itse toimintakin tapahtuu.

 

2. Yksittäisiin luottamushenkilöihin vaikuttaminen

Vinkki: Seuran on mahdollista lobata omaa asiaansa suoraan yksittäiselle luottamushenkilölle päätöksentekoa edeltävässä vaiheessa. Henkilökohtainen kontakti perustuu yleensä hyviin suhteisiin sekä verkostoihin, ja seurassa onkin tärkeää pohtia, kuka henkilö on oikea tähän hommaan.    

 

3. Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun  

Vinkki: Joskus asioiden nostaminen laajempaan julkiseen keskusteluun auttaa seuraa perustelemaan omaa tarvettaan sekä päätöksentekijöille että muille sidosryhmille. Uutinen paikallismediassa, radiokeskustelu tai somekampanja tavoittaa eri kohderyhmiä, joten oma tavoite ja siihen vaikuttavat tahot on tärkeä pitää mielessä.

 

4. Toisten seurojen mukaanotto

Vinkki: Painiiko joku toinenkin seura saman asian kanssa? Verkostoitumalla muiden seurojen kanssa aloite tai vaikuttaminen valmisteluvaiheeseen voi todennäköisemmin mennä läpi. 

 

Vaikuttamistyö on kuin urheilusuoritus, jossa pohjatyö täytyy tehdä hyvin, toivottuja tuloksia saavuttaakseen. Ohessa on muutama koontikysymys, joihin seuran tulee osata vastata ennen vaikuttamistyön aloittamista.

 

Lisää vinkkejä seurojen vaikuttamistyöhön löydät esimerkiksi:

• Miten vaikutan – kansalaistoiminnan vaikuttamisoppaasta (2011) 
• osallistu.fi -sivustolta 
• kuntaliitto.fi -sivustolta