Toteuttamistapoja
Toteuttamistapoja
Sisäliikuntatiloja rakennetaan ja toteutetaan aiempaa useammin eri tahojen kumppanuuksina. Osiossa on avattu erilaisia toimintamalleja, joiden avulla seurat voivat kehittää olosuhteita yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Toteuttamistapoja
Sisäliikuntatiloja rakennetaan ja toteutetaan aiempaa useammin eri tahojen kumppanuuksina. Osiossa on avattu erilaisia toimintamalleja, joiden avulla seurat voivat kehittää olosuhteita yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
voimistelutilojen toteuttaminen
Liikuntalain (390/2015) tavoitteena on varmistaa, että jokaisella väestöryhmällä Suomessa on mahdollisuudet liikkua. Liikuntalaki edellyttää, että kunnan tehtävänä on tarjota liikkumisen edellytykset kolmen tekijän avulla; 1. järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, 2. tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä 3. rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.
Liikuntalaki on kuitenkin puitelaki, joka oman väljyytensä takia ei anna ehtoja palveluiden tasosta tai niiden muusta toteutustavasta. Käytännössä kuntien päättäjät ja virkamiehet voivat siis päättää, kuinka tavoitteita ja suuntaviivoja toteutetaan kyseisessä kunnassa. Nykyisessä taloustilanteessa kunnat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa kiinteistöjen peruskorjausten lisäksi varaa ei välttämättä ole uusien liikuntapaikkojen rakentamiseen.
Kuntien heikentyneen taloustilanteen myötä liikuntapaikkojen ”perinteinen malli” ei ole enää ainut oikea vaihtoehto, vaan sen rinnalle on tullut uudenlaisia toteuttamismalleja, joihin yleensä linkittyy vahva kumppanuus. Kumppanuus voi tapahtua kaikkien sektorien välisenä kumppanuutena tai kahden tahon yhteistyönä.
Kumppanuusajattelussa toimijat tyypillisesti täydentävät toistensa resursseja lisäarvon saamiseksi. Kumppanuudessa päätöksenteko sekä tulosvastuu voidaan jakaa, mikä vaatii myös vahvaa luottamusta kumppanuusosapuolien välille.
Liikuntatilojen toteuttamistapoja seuranäkökulmasta
Omien tarpeiden ja resurssien tunnistaminen on ensimmäinen askel, kun seura miettii omaa olosuhdetilannetta ja sen parantamisvaihtoehtoja. Resurssit antavat reunaehdot toiminnalle ja tarpeiden sekä nykytilanteen tunnistaminen auttaa perustelemaan muutostarvetta. Seuran toimintaympäristö ja sen muut toimijat vaikuttavat myös merkittävällä tavalla siihen, millaiset liikuntatilojen toteuttamismallit ovat mahdollisia.
Seuran tarpeiden ja resurssien tunnistaminen
Muutoksen keskellä kaiken liikuntapaikkarakentamisen keskiössä tulisi aina olla ajatus, että ensin seuran tulee selvittää kunnan suunnitelmat liikuntapaikkaverkoston osalta. Parhaassa tapauksessa kunnalla on jo suunnitelmissa muutoksia, jotka edesauttavat seuran tilatarpeen paranemista. Joissakin tapauksissa kyseeseen saattaa myös tulla jokin yhteistyön muoto.
Liikuntapaikkarakentamisen kuntayhteistyön mallit
Tilojen vuokraus yksityiseltä toimijalta on mahdollista, mikäli kunnalliset tai muut alueen liikuntatilat eivät ole riittäviä toiminnan toteuttamiseksi. Seuran on mahdollista vuokrata jo valmiiksi liikuntatilana olevaa tilaa tai vaihtoehtoisesti jokin muussa käytössä ollut kiinteistö tai tila voidaan muokata liikuntakäyttöön sopivaksi. Yksityinen toimija voi myös rakentaa uuden liikuntatilan seuralle ja mahdollisille muille toimijoille.
Seura liikuntatilojen vuokraajana ja hallinnoijana
Seuran on myös mahdollista itse ostaa tai rakentaa kiinteistö käyttöönsä. Tällainen voidaan toteuttaa kumppanuutena esimerkiksi kunnan tai yksityisen koulun kanssa. Myös yhteistyö toisen seuran kanssa voi olla toimiva malli.
Seura liikuntatilojen omistajana