Muut tuet ja avustukset
1. Kaupunkien ja kuntien investointituet
Mitä: Kaupunkien ja kuntien on mahdollisuus omien vuosibudjettien rajoissa jakaa paikallisille liikunta- ja urheiluseuroille erityyppisiä avustuksia. Monessa kaupungissa on voimassa vuokratukikäytäntö, minkä lisäksi osa jakaa avustuksia liikuntapaikkojen rakentamista ja kunnostamista varten. Liikuntapaikkojen investointitukien tavoitteena on kannustaa ja rohkaista seuroja luomaan harjoitus- ja kilpailuolosuhteita, mikäli kaupungin liikuntapaikkaverkosto ei ole riittävä järjestettävän liikuntatoiminnan kannalta.Tukea voidaan kohdentaa myös kone-, laite- ja irtaimistohankintoihin. Tuen saantimahdollisuudet ja kohdennus on kuntakohtaista.
Esimerkki. Turun kaupungin avustuskokonaisuuteen kuuluu avustus liikuntapaikkojen rakentamiseen. Avustus on suunnattu paikallisille liikunta- ja urheiluseuroille. Avustus on maksimissaan 30% hankkeen kokonaiskustannuksista, kuitenkin niin että hankkeen kokonaiskulut ovat maksimissaan muutamia satoja tuhansia euroja. Tuen myöntämisessä ratkaisevaa on lajin nykyisten olosuhteiden määrä/laatu suhteessa hakijan järjestämään toimintaan sekä se, että avustuksen myötä Turkuun saadaan uusia lliikuntafasiliteetteja / avustus edistää merkittävällä tavalla seuran toiminnan kehittämistä.
Kohderyhmä: Paikalliset seurat ja yhdistykset
Lisätietoa: Oman kaupungin tai kunnan liikunnan ja/tai vapaa-ajan vastuualueen virkamiehet.
2. Maakuntaliittojen kehittämisraha
Mitä: Osa Suomen 18 maakuntien liitoista myöntää omalla alueellaan erillistä maakunnan kehittämisrahaa. Maakunnan liittojen painotukset avustuksissa vaihtelevat, mutta usein toistuvat teemat ovat esimerkiksi maakunnan vetovoiman kasvattaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä maakunnan henkisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen. Pääsääntöisesti tukea saavien hankkeiden tulee olla paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä.
Seura voi olla yhteydessä suoraan oman maakunnan liittoon hankkeen rahoitusmahdollisuuksia pohtiessa. Oman maakunnan rahoitusmahdollisuuksista voi saada lisätietoa myös liikunnan aluejärjestöiltä.
Kohderyhmä: Maakuntaohjelman mukaiset kohderyhmät, tyypillisesti kunnat, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset sekä yhdistykset ja järjestöt.
Lisätietoa: Lista maakuntien liitoista
3. Liikunnan muut hanketuet ja avustukset
Mitä: Liikuntaan suunnatuissa muissa hanketuissa ja avustuksissa voi olla mahdollisuus käyttää osaa hankerahasta esim. liikuntavälineiden tai -laitteiden hankintaan. Hankinnat tulee pystyä perustelemaan hankekokonaisuuteen sisältyvänä osana esim. uudet liikuntavälineet mahdollistavat jonkin kohderyhmän toiminnan aloittamisen / kehittämisen.
Esimerkkejä:
- Seuratoiminnan kehittämistuen tavoitteena on edistää matalan kynnyksen harrastustoimintaa lapsille ja nuorille, innovatiivisia harrastamisen malleja sekä lisätä toiminnan monipuolisuutta. Tuen hyväksyttyihin kustannuksiin sisältyy kohtuulliset välinekustannukset (max. 50% hankkeen kokonaiskustannuksista). Lisätietoa tuesta.
- Liikkuva opiskelu sekä harrastamisen Suomen malli -avustukset mahdollistavat kohtuullisten ja välttämättömien välinehankintojen tekemisen hankkeiden puitteissa. Tällä hetkellä molemmat avustuskokonaisuudet ovat kuntien tai koulujen haettavissa, mutta yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa seuran on mahdollisuus olla parantamassa myös voimistelun olosuhteita.
Kohderyhmä: Hanketuen tai avustuksen määritelty kohderyhmä
Lisätietoa: Opetus- ja kulttuuriministeriön hanketuet ja muut avustukset.
4. Säätiöt ja rahastot
Mitä: Suomessa on olemassa erilaisia säätiöitä ja rahastoja, jotka jakavat tukia ja avustuksia. Säätiöiden ja rahastojen säännöt ohjaavat voimakkaasti tukien jakoa, esim. alueellisuus, tietty kohderyhmä.
Kohderyhmä: Säätiön tai rahaston sääntöjen mukainen kohderyhmä
Lisätietoa: Listaus säätiöistä ja rahastoista, joista yhdistykset voivat hakea avustusta.
5. Joukkorahoitus
Mitä: Joukkorahoitus on nykyaikainen tapa kerätä rahaa netissä järjestettävän rahoituskampanjan kautta. Joukkorahoitus voi olla laina- vastike- tai lahjoituspohjainen.
Lainapohjainen joukkorahoitus = Sijoittajilta saamien varojen vastikkeeksi annetaan joukkorahoituksen yhteydessä velkakirja. Sopii toimijalla, jolla on vahva talous ja liikevaihto sekä tarve lyhytaikaiselle lisärahoitukselle.
Vastikepohjainen joukkorahoitus = Vastikepohjaisessa rahoituksessa rahoituksen antaja saa itselleen jonkin konkreettisen kompensaation rahoitustaan vastaan.
Lahjoituspohjainen joukkorahoitus = Lahjoituspohjaisessa rahoituksessa rahoituksen antaja ei saa itselleen mitään konkreettista tai rahallista etua. Tyypillisesti lahjoituspohjaisia kampanjoita vetävät yksittäiset ihmiset, jotka haluavat edistää itselleen tärkeitä asioita.
HUOM! Mikäli seura aikoo itse pyytää yleisöltä vastikkeetonta rahalahjoitusta, seuran tulee hakea tätä varten rahankeräyslupa. Yksittäisen ihmisen pyytämättä seuralle antamaa lahjoitusta varten ei sen sijaan tarvita rahankeräyslupaa.
Lisätietoa joukkorahoituksesta
Mesenaatti.me joukkorahoituskampanjan alustana
6. Yritysyhteistyö
Urheiluseurat voivat hyödyntää myös yritysyhteistyön mahdollisuuksia olosuhteiden kehittämisessä. Yhteiskuntavastuullinen mutta samaan aikaan taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä yhteistyö on houkuttelevaa yritysten kannalta.
Yritysyhteistyö voi olla olosuhteiden osalta esimerkiksi:
Pääyhteistyökumppanuus, olosuhteen (hallin) nimen kaupallistaminen ja myynti kumppanille
Nimikkosali- tai tila, yksittäisen voimistelusalin nimeäminen kumppanin mukaan sekä saatavilla olevan mainostilan myynti. Mainostilojen myynti sopii erityisesti voimistelutilaan, jota käytetään myös kilpailuiden ja tapahtumien järjestämisessä, jolloin tilassa on myös ulkopuolisia osallistujia / katsojia.